Tampere | maaliskuuta 26, 2026

Tässä esityksessä Rochester Electronics purkaa puolijohteiden päivämääräkoodeihin liittyviä myyttejä. Aiemmin uskottiin, että komponentit eivät ole enää käyttökelpoisia esimerkiksi niin sanotun ”kahden vuoden päivämääräkoodin” vuoksi. Nykyään päivämääräkoodit eivät kuitenkaan ole luotettava mittari komponenttien laadulle, ja ne voivat estää täysin käyttökelpoisten osien hyödyntämisen.

Esityksessä tarkastellaan, miksi ostajien ei enää tarvitse pelätä komponenttien ”vanhenemispäiviä”. Oikein varastoidut komponentit ovat luotettavia käytössä ja säilyttävät korkean laatunsa vielä pitkään päivämääräkoodin jälkeenkin.

Keskustelu käydään englannin kielellä.

Komponenttien vanhenemisen hallinta on kasvava haaste puolijohdeteollisuudessa. Taustalla ovat yhä lyhenevät tuote-elinkaaret sekä erilaiset ikääntymismekanismit, kuten korroosio ja materiaalien heikkeneminen. Esityksessä tarkastellaan vanhenemisen perimmäisiä syitä ja korostetaan, miksi näiden ilmiöiden ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää pitkäaikaisessa varastoinnissa.

Keskeisiä tekijöitä ovat optimaaliset ympäristöolosuhteet, laadunvarmistus sekä elinkaaren seuranta, joiden avulla voidaan säilyttää komponenttien toimintakyky. Kohdennettujen varastointistrategioiden avulla valmistajat voivat pienentää vanhenemiseen liittyviä riskejä, vähentää toimituskatkoksia ja pidentää komponenttien käyttöikää. Tämä on erityisen tärkeää korkean luotettavuuden sovelluksissa, kuten ilmailu- ja avaruusteollisuudessa, puolustussektorilla sekä lääketieteellisissä laitteissa.

Esitys pidetään englannin kielellä.

Sähköiset voimalinjat ovat yleistyneet rähähdysmäisesti ajoneuvosovelluksissa sähköpotkulaudasta raskaisiin kaivoskoneisiin. DC-kontaktorit ovat keskeisiä komponentteja ohjattaessa DC-virtaa latausasemalta ajoneuvon moottorille. Tässä esitelmässä esitellään DC-kontaktorien käyttökohteet, sekä kullekin käyttökohteelle tyypilliset vaatimukset. Lisäksi esitellään uudenlaisen avoimen kontaktorirakenteen edut ja haitat ajoneuvosovelluksissa.

Suuren tuotevariaation ja pienten sarjojen (HMLV, high-mix, low-volume) tuotanto on edelleen yksi vaativimmista toimintaympäristöistä EMS-tehtaille. Tiheät tuotevaihdot, muuttuvat asiakasvaatimukset ja lyhyet toimitusajat vaikeuttavat tasaisen läpimenon ylläpitämistä samalla, kun kustannuksia ja työvoimaan liittyviä rajoitteita pyritään hallitsemaan. Perinteinen automaatio kohtaa tässä ympäristössä usein haasteita pitkien käyttöönottoaikojen ja rajallisen joustavuuden vuoksi käyttöönoton jälkeen.

Tässä esityksessä tarkastellaan, miten modulaariset robottityöasemat voivat tukea ketteryyttä HMLV-elektroniikkatuotannossa mahdollistamalla tuotantotehtävien ja tuotantolinjojen nopean uudelleenjärjestelyn. Sen sijaan, että automaatio suunniteltaisiin yhden tuotteen tai kiinteän linjan ympärille, modulaarinen lähestymistapa antaa tehtaalle mahdollisuuden mukautua muuttuviin tilausprofiileihin lyhyemmillä asetusajoilla ja vähäisemmillä häiriöillä.

Esityksessä käsitellään käytännön näkökulmia, kuten missä modulaarinen robotiikka tuo eniten arvoa (esimerkiksi toistuvat osakokoonpanot, testaus ja kappaleiden käsittely), miten käyttöönottoa kannattaa lähestyä olemassa olevassa EMS-ympäristössä sekä mitkä organisatoriset tekijät ratkaisevat onnistumisen. Yli 20 vuoden kokemukseen teollisista operaatioista ja tuotannon kehittämisestä nojaten Piotr Owczarek käsittelee, miten automaatiota ja tekoälyä voidaan ottaa käyttöön pragmaattisesti keskittyen mitattavaan vaikutukseen – ei ”automaatiota automaation vuoksi”.

Esitys pidetään englannin kielellä.

Toiminnallisuuden jatkuva lisääntyminen ja laitteiden pienenevät kokoluokat ohjaavat piirilevyjen miniaturisointia. Tämä kehitys edellyttää suurempaa kerrosmäärää, ohuempia dielektrisiä materiaaleja, integroitujen taivutusalueiden käyttöä sekä johtimien, välysten, läpivientien ja kosketuspintojen tiheyden kasvua. Esitys tarjoaa näkemyksiä tähän kehitykseen liittyvistä teknisistä haasteista ja keinoista niiden ratkaisemiseksi. Lisäksi siinä esitellään valikoituja teollisia sovelluksia ja keskeisiä oppeja tilanteista, joissa teknologian rajoja on onnistuneesti siirretty eteenpäin.

Keskustelu käydään englannin kielellä.

Kasvava tuotevariaatio, lyhyet kehityssyklit ja volatiilit markkinat edellyttävät automaatiojärjestelmiä, joita voidaan nopeasti mukauttaa muuttuviin tuotteisiin ja prosesseihin. Perinteiset, staattisesti suunnitellut järjestelmät saavuttavat tällaisissa tilanteissa nopeasti rajansa. Tarvitaan modulaarisia konsepteja, digitaalisia automaatioarkkitehtuureja sekä ketteriä kehitysprosesseja, jotka mahdollistavat mekaniikan, ohjelmistojen ja testausratkaisujen joustavan skaalautuvuuden.

Esityksessä esitellään, miten yritykset voivat toteuttaa automaatiota menestyksekkäästi ympäristöissä, joissa tuotevarianttien määrä on suuri. Keskiössä ovat kolme tekijää: ketterä projektisuunnittelu, tehokas ohjelmisto reseptinhallinnalla sekä optimoidut asetusaika- ja käyttöönotoratkaisut. Valikoitujen tapausesimerkkien avulla havainnollistetaan, kuinka mukautuva mekaniikka, joustava ohjelmistoarkkitehtuuri ja älykkäät asetuskokonaisuudet toimivat yhdessä suuren tuotevariaation tuotannon toteuttamiseksi. Yhdessä nämä moduulit mahdollistavat modernin, mukautuvan valmistuksen, joka tekee monimuotoisuudesta hallittavaa, lisää tehokkuutta ja tukee yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Keskustelu käydään englannin kielellä.

Tammikuusta 2021 alkaen yritysten, jotka saattavat EU-markkinoille esineitä, jotka sisältävät erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineita), on tullut toimittaa tietoa näistä esineistä ECHAn SCIP-tietokantaan.

Tämä esitys vastaa selkeästi kolmeen keskeiseen kysymykseen:

* Kenen on tehtävä SCIP-ilmoitus?

* Milloin ilmoitusvelvollisuus syntyy?

* Mitä tietoja on annettava?

Lisäksi esityksessä käydään läpi yksi käytännönläheinen ja kustannustehokas ratkaisu ilmoitusvelvollisuuden hoitamiseen.

Kenelle esitys sopii: kaikille, jotka saattavat tuotteita EU-markkinoille – erityisesti elektroniikkateollisuuden toimijoille, joiden on ymmärrettävä ja täytettävä SCIP-velvoitteet.

Juhana Jaatinen on työskennellyt elektroniikkateollisuudessa 35 vuoden ajan. Hänellä on käytännönläheinen ote lainsäädäntöön: mitä sääntely tarkoittaa, miksi siihen kannattaa suhtautua vakavasti, ja mitä toimia yrityksen tulisi tehdä.

Vuonna 2026 Evertiq Expo Tampere nostaa jälleen esiin nuorten osaajien keskeisen roolin Euroopan elektroniikan tulevaisuuden muovaajina. Suomi — vahvan akateemisen perinteensä, innovatiivisen insinöörikulttuurinsa ja tutkimuksen huippuosaamiseen sitoutumisensa ansiosta — tarjoaa erinomaiset puitteet seuraavan tutkija- ja teknologiavaikuttajasukupolven huomioimiselle.

Evertiqin mission mukaisesti — tehdä maailmasta parempi elektroniikan avulla — Evertiq-stipendi tukee opiskelijoita, joiden työssä yhdistyvät omaperäisyys, tekninen syvyys sekä potentiaali edistää entistä kestävämpää, innovatiivisempaa ja joustavampaa Eurooppaa.

Tämän tilaisuuden aikana julkistamme virallisesti kuluvan vuoden stipendin saajan ja luovutamme palkinnon kilpailuun jätetystä parhaasta lopputyöstä. Hetki on omistettu paitsi yksilölliselle saavutukselle, myös laajemmalle ajatukselle siitä, että elektroniikan kehitys syntyy yhteistyössä — tutkijoiden, teollisuuden, yliopistojen ja niitä ympäröivien yhteisöjen kesken.

Keskustelu käydään englannin kielellä.

Tässä esityksessä Dennis Dahlgren tarkastelee, miten EMS- ja ODM-toimijat eri puolilla Pohjoismaita asemoivat itseään nopeasti muuttuvassa elektroniikkateollisuuden toimintaympäristössä. Maiden välisiin vertailuihin ja viimeaikaisiin alan kehityskulkuihin pohjautuen esitys nostaa esiin eroja johtavien pohjoismaisten valmistajien osaamisessa, investointistrategioissa ja markkinapainotuksissa.

Esityksen tavoitteena on tarjota osallistujille selkeämpi kokonaiskuva siitä, miten ”valmistus Pohjolassa” on kehittymässä – ja mitä tämä merkitsee asiakkaille, toimitusketjuille sekä laajemmalle eurooppalaiselle elektroniikkaekosysteemille.

Keskustelu käydään englannin kielellä.